Me kaikki tiedämme sen tyypin. Sen, joka oppii uusia asioita salamannopeasti, omaksuu uudet ideat kuin luonnostaan ja menestyy, oli kyseessä sitten työpaikka tai urheilukenttä.

Usein näitä ihmisiä yhdistää luontaisen lahjakkuuden tai järjettömien harjoittelumäärien / suoritusmäärien sijasta yksi asia: valmennettavuus (eng. Coachability)

Tämä artikkeli pureutuu siihen, mitä valmennettavuus oikeastaan on, miksi se on niin tärkeää ja miten sinäkin voit kehittää omaa "coachabilityasi": oppia nopeampaa ja paremmin.

 

Mitä on valmennettavuus ja miksi se on tärkeää?

Valmennettavuus (coachability) on yksilön kykyä ja halua vastaanottaa valmennusta ja hyödyntää sitä kehittyäkseen. Se on ratkaiseva tekijä sekä urheilussa että liike-elämässä. Valmennettavuuden kolme peruspilaria ovat:

  1. Willingness to change: Valmius muutokseen
  2. Desire to change: Halu muutokseen
  3. Ability to change: Kyky muutokseen

 

Miksi nämä ovat tärkeitä? Carol S. Dweckin kirjassa Mindset hän esittelee kaksi erilaista ajattelutapaa: muuttumattomuuden ajattelutapa (fixed mindset) ja kasvun ajattelutapa (growth mindset).

Muuttumattomuuden ajattelutavan omaavat uskovat, että heidän kykynsä ovat ennalta määrättyjä eivätkä he voi kehittää itseään.

Kasvun ajattelutavan omaavat taas uskovat, että he voivat kehittää taitojaan ja kykyjään harjoittelun ja oppimisen kautta. Tämä ajattelutapa vaikuttaa merkittävästi ihmisen pärjäämiseen kaikilla elämän osa-alueilla.

 

Esimerkki urheilusta:

Huippu-urheilijat, kuten Michael Jordan, ovat tunnettuja siitä, että he omaksuvat palautteen ja jatkuvasti pyrkivät parantamaan itseään. Jordan ei ainoastaan luottanut lahjakkuuteensa, vaan hän oli valmis tekemään kovasti töitä ja muuttamaan peliään valmentajien ohjeiden mukaisesti. Jordanin kyky kehittyä oli suoraa seurausta hänen koutsattavuudestaan.

 

Esimerkki liike-elämästä:

Carol S. Dweck käyttää kirjassaan Mindset esimerkkinä liike-elämästä IBM entistä toimitusjohtajaa Lou Gerstneriä, joka onnistui kääntämään yrityksen suunnan ja pelastamaan sen romahdukselta. Gerstnerillä oli kasvun ajattelutapa, mikä auttoi häntä ymmärtämään, että jatkuva oppiminen ja kehittyminen olivat avainasemassa yrityksen menestyksessä.

 

 

Willingness to change: Valmius muutokseen

Valmius muutokseen tarkoittaa avoimuutta ja halukkuutta hyväksyä uusia ideoita ja toimintatapoja. Tämä on ensimmäinen askel kohti valmennettavuutta, sillä ilman valmiutta muutokseen, edes paras valmennus ei tuota tuloksia.

Esimerkki käytännössä:

Kuvitellaan työntekijä, joka vastustaa uutta teknologiaa työpaikalla. Hän on tottunut vanhoihin menetelmiin ja pelkää muutosta. Kuitenkin, kun hän lopulta päättää antaa uudelle teknologialle mahdollisuuden ja harjoittelee käyttämään teknologiaa, hänen tuottavuutensa ja työtyytyväisyytensä paranevat huomattavasti. Tämä on tänä päivänä konkreettisesti case useassa yrityksessä esimerkiksi tekoälyn suhteen.

 

Miten kehittää valmiutta muutokseen?

  • Avoin mieli: Pyri tietoisesti olemaan avoin uusille ideoille ja lähestymistavoille.
  • Palautteen vastaanotto: Opettele ottamaan vastaan rakentavaa palautetta ilman puolustuskannalle menemistä.
  • Muutosmyönteisyys: Harjoittele mukautumista uusiin tilanteisiin pienin askelin.

 

Desire to change: Halu muutokseen

Halu muutokseen on motivaation ja intohimon yhdistelmä, joka ajaa ihmistä kohti uusia tavoitteita. Pelkkä valmius ei riitä, jos henkilöltä puuttuu sisäinen palo tehdä muutoksia.

Muutama keino motivaation ylläpito:

  • Tavoitteiden asettaminen: Aseta itsellesi selkeitä ja saavutettavissa olevia tavoitteita! Yli ajan huomaan kehittyväsi ja kykeneväsi parempaan.
  • Inspiraation etsiminen: Lue menestystarinoita ja ympäröi itsesi ihmisillä, jotka inspiroivat sinua. Samanlaisista lähtökohdista ponnistaneiden kasvutarinat resonoivat usein parhaiten.
  • Sisäisen motivaation löytäminen: Mieti, miksi haluat muutosta ja pidä tämä mielessäsi haasteidenkin keskellä. Kun tekee mieli lopettaa, mieti miksi olet ryhtynyt hommaan.

 

Ability to change: Kyky muutokseen

Kyky muutokseen tarkoittaa, että henkilöllä on tarvittavat taidot, resurssit ja olosuhteet muutoksen toteuttamiseksi. Ilman tätä, pelkkä valmius ja halu eivät riitä.

Oman kyvyn kehittäminen:

  • Kouluttautuminen: Osallistu kursseille ja hanki tietoa uusista työkaluista ja menetelmistä.
  • Verkostoituminen: Ympäröi itsesi osaavilla ihmisillä, joilta voit oppia.
  • Joustavuus: Ole valmis mukauttamaan suunnitelmiasi ja toimintatapojasi tilanteen vaatimusten mukaan.

 

Mitä seuraa, jos valmennettavuudessa on puutteita?

Valmennettavuuden puutteet voivat vaikuttaa negatiivisesti sekä yksilön että organisaation menestykseen. Jos esimerkiksi henkilö ei ole valmis muutokseen, hän saattaa jäädä jälkeen työmarkkinoilla ja urakehitys pysähtyy. Nuorilla huippu-urheilijaksi haluavilla tämä tietysti korostuu teinivuosien aikana, jolloin kehitys tapahtuu usein huimaa vauhtia.

Organisaatioissa puutteet valmennettavuudessa voivat johtaa innovaatioiden puutteeseen ja kilpailukyvyn heikkenemiseen.

Ratkaisumallit:

  • Tunnista heikkoudet: Arvioi säännöllisesti omaa ja organisaation valmennettavuutta. Tunnusta realiteetit
  • Panosta koulutukseen: Investoi koulutukseen ja kehitykseen jatkuvasti.
  • Rakenna muutosmyönteinen kulttuuri: Luo työpaikalla ilmapiiri, jossa muutosta pidetään positiivisena asiana. Varmista että epäonnistuminen hyväksyttyä.  

 

Yhteenveto: Kohti parempaa valmennettavuutta

Valmennettavuus on ratkaisevan tärkeää sekä urheilussa että liike-elämässä. Se koostuu kolmesta peruspilarista: valmiudesta muutokseen, halusta muutokseen ja kyvystä muutokseen. Kun kaikki nämä osa-alueet ovat vahvalla pohjalla, yksilön ja organisaation menestysmahdollisuudet kasvavat merkittävästi.

 

Topics: osaamisen kehittäminen, Johtaminen, itsensä kehittäminen