Malli liiketoiminnan kehittämiseen
Liiketoiminnan kehittämisestä on kirjoitettu erinäisiä teoksia maailman sivu. Valtaosa teoksista on hyvin teoriapainoitteisia ja näistä vain aniharvaa on testattu käytännössä ennen kirjoittamista. Ne, joita on testattu käytännössä, on testattu suurten amerikkalaisten yritysten päivittäisessä elämässä. Kun näitä resurssisyöppöjä kehitysmalleja yritetään soveltaa täällä Pohjolassa, törmätään usein ongelmiin.
2011 alkuvuodesta mietin erään asiakas-casen kohdalla, miten voisimme rakentaa heille tehokkaan ja helposti noudatettavan jatkuvan kehityksen mallin. Ongelmana näet oli se, että yrityksessä ei ollut tiedolla johtaminen edes näennäisellä tasolla, joten samaisesta syystä myös verkkoliiketoiminnan kehittäminen oli heikoissa kantimissa. Yksittäisiä, satunnaisia kehitysprojekteja kyllä tehtiin mutta teho tuntui aina jäävän heikoksi, ainakin kauas toivetilasta.
Ratkaisu ongelmaan löytyi rakentamalla yksinkertainen liiketoiminnan kehitysmalli. Asiakasta ohjattiin tämän jälkeen toteuttamaan kehitystä mallin mukaisesti ja tulokset olivat hyvät. Tästä rohkaistuneena päätin testata kehitysmallia myös muissa hankkeissa. Kun tulokset olivat näissäkin vähintäänkin rohkaisevia, ajattelin että malli kannattaa varmasti dokumentoida ja koittaa avata myös muille.
STAR-kehitysmalli
Liiketoiminnan kehitysmalli, jota oikeasti käytät
Tottahan toki mallilla nimi pitää olla. Muutamien pähkäilyjen jälkeen palaset (kuvaavat sanat ja kirjaimet) loksahtivat kohdalleen. Kehitysmallin nimi on STAR. STAR-malli koostuu neljästä osasta, jotka ovat seuraavat (englanninkielinen vastaava termi perässä suluissa)
1. Suunnittele (Scheme)
2. Testaa (Test)
3. Analysoi (Analyze)
4. Reagoi (React)
Yksinkertaistettuna malli toimii seuraavalla tavalla. Suunnittele -vaiheessa valitaan kehitettävä kohde / asia / tuote / ominaisuus, analysoidaan tämän hetken tilanne joko kvantitatiivisesti tai sekä kvanti- ja kvalitatiivisesti. Kun tämän hetken tilanne on saatu selville, asetetaan kehitettävälle kohteelle selkeät mitattavat tavoitteet sekä kehitystä tarkasti kuvaavat mittarit. Suunnitele-vaiheessa suunnitellaan miten tavoitteisiin päästään (skeema).
Testaa-vaiheessa toteutetaan kehitettävä asia tai testi suunnitelma-vaiheessa määritellyn mukaisesti. Jotta kehitysmalli toimii, on erityisen tärkeää että testaa-vaiheessa toteutetaan tarkasti suunniteltu testi / kehitettävä asia. Testaa-vaihe viedään aina loppuun asti, jotta testin tulokset eivät vääristy liian pienestä otoksesta (usein varsinkin markkinoijat tekevät liian nopeita ja hätiköityjä päätöksiä lyhyen testiajankohdan tuottamien positiivisten tulosten seurauksena).
Analysoi-vaiheessa analysoidaan testin tulokset tavoitteita vasten. Analyysin pohjalta tehdään toimenpidesuositukset. Toimenpidesuosituksiin reagoidaan prioriteettijärjestyksessä. Se testattu yksittäinen asia, joka tuo suurimman liiketoimintahyödyn, viedään "tuotantoon" ensimmäisenä. Toiseksi suurimmalla prioriteetillä oleva asia viedään toisena jne.
Kun kierros on menty ympäri, toimitaan jatkuvan kehityksen mallin mukaisesti ja aloitetaan alusta suunnittelemalla uusi testattava asia ja/tai kohde. Malli soveltuu myös yhden asian jatkuvaan kehittämiseen. Verkkokaupan check-out vaiheen konversioasteen systemaattinen kasvattaminen testaamalla on hyvä esimerkki kohteesta, johon malli soveltuu erinomaisesti.
Käytännön sovelluskohteita mallille on lähes rajattomasti. Kokemukseni mukaan malli soveltuu parhaiten kehitysprojekteihin, joissa käytettävissä on jokin selkeä mittausmetodi tai teknologia. Helpoin esimerkki on varmasti verkkosivuston kehittäminen kävijäseurantatietoa hyödyntämällä. Toinen hyvä esimerkki on oikean asiakasviestinnän keihään kärjen etsiminen. Kolmas hyvä ja testattu hyödyntämisekohde on palvelutuotteiden kehittäminen. Olen itse ollut mukana useammassa kehitysprojektissa, jotka ovat hyödyntäneet tätä mallia.
STAR-malli on vapaasti käytettävissä. Kun kokeilet mallia, ota rohkeasti yhteyttä ja kerro miten sujui!
